keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Myyvideoita!

Ensimmäisessä videossa näkyy Myyn jalannostovillitys. Juoksujen alettua on joka pissalla pitänyt nostaa jalkaa tai molempia!




Seuraava video ei ehkä sovi niille kaikista paheksuvimmille ihmisille, vaikka uskoisin, että se on kuvakulman ja musiikin takia 99%:n mielestä hauska. Tässä siis uusin juoksu-ilmiö: Pupun (jatkuva!) puksiminen. Mainittakoon, että häntä ja takajalat ovat märät, koska Myy oli merkannut tahattomasti jalkojaan ulkona.




Seuraava video on Myyn lempipuuhaa (ainakin oli, pariin viikkoon ei ole huvittanut) eli kaivaa Kiinaan. Huomatkaa, että sohvatyynyjen väliin pitää myös "röhkiä".



Alla olevassa videossa Myy on vielä vähän pienempi. Kyseessä on pussailu- ja halipaini Roosan kanssa porukoiden sohvalla.


Viimeisessä videossa Myy on saanut ensimmäisen oikean luunsa, jonka syömisellä toivottiin kulmisten lähtevän. Kaikesta tuosta rouskimisesta huolimatta, ei ne itsestään lähteneet, kuten aiemmin on kerrottu.


Että sellaisia tällä kertaa! Nyt Myy nukkuu, mutta eiköhän pupun puksutus ala taas pian. Ensin vingutaan vähän aikaa ja sitten haetaan pupu, jota heitellään ja raastetaan ja "raiskataan".

Hormonaalista viikkoa kaikille!

torstai 19. kesäkuuta 2014

Iso punainen

Sieltä se tuli, iso punainen nimittäin. 12.6.2014, kun Myy täytti puoli vuotta, Snii luki myöhään ja kellon ollessa jo 12. päivän puolella, Snii rapsutti Myytä masusta toivottaakseen hyvä yötä. Ja siellä se oli. Veripisara! Iso punainen! Olisi pitänyt tajuta, että yhtäkkiä alkanut jalan nostelu ja melkein puihin kiipeäminen on merkki tästä. Nyt Myy on siis iso tyttö eikä enää vauva. Vaikka emäntänsä vauva se on 20-vuotiaanakin.


Eilen Myy yritti mennä kirjaimellisesti perse edellä puuhun merkatakseen oikein korkealle, mutta homma meni vähän pieleen, kun pylly tuli pään yli, hetki käveltiin käsillään ja sitten mentiin voltilla selälleen. Myy pahastui, kun emäntä nauroi vedet silmissä. Pahastuminen unohtui onneksi nopeasti, kun vastaan tuli seuraava merkattava puu.

Myy on kyllä siivonnut itseään kiitettävästi eikä juoksuhousuja ole käytetty. Ei kyllä ollut tarkoituskaan. Ainoa juttu on se, että kun Myy ei ymmärrä, että hänellä ei ole jalannostamiseen otollista anatomiaa, niin merkkaus tuntuu usein valuvan vain jalkaa pitkin... Ja minkän sille voi jos häntänsä päällä tykkää istua, että se on vähän punainen!

Myy on myös kokeillut rajojaan Roosan kanssa, joka ei näytä pistävän pikku nulikalle kovin selviä sääntöjä. Sohvalla Myy kiipesi makoilevan Roosan selkään ja alkoi puksuttaa eli nylkyttää. Koirathan siis osoittavat näin dominointia eikä mitään "sellaista".


Olen yrittänyt kouluttaa Myystä lottokoiraa ja onnenkalua, koska olemme (ainakin emäntä on) haaveillut rivitaloasunnosta, jossa olisi aidattu piha ja yllä olevan kuvan märehtijät voisivat leikkiä ilman naruja. Roosa kun on sen verran riehakas ulkona, että Myy saattaa joutua kuristuksiin Roosan naruun, kun sähikäinen sinkoilee ympäriinsä. Myy ei ole toistaiseksi välittänyt lotosta ja luuli ilmeisesti lottokuponkia taas joksikin uudeksi kidutusvälineeksi, joita emännällä on jo ennestään paljon (kampoja, karstoja).

Näin mä aattelen sun lotostas!

Hyvää juhannusta kaikille!

T: Snii & Myy


keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Toipilas

Reppana on ihan väsy ja pupillit jättimäiset, mutta tyhmät kulmurit ovat nyt poissa. Tiukassa ne olivatkin! Nukutus alkoi vaikuttaa nopeasti eikä operaatio näyttänyt kovin hurjalta. Heräilyssä menikin herätyspiikinkin jälkeen enemmän aikaa. Siinä emännällä olikin loistava tilaisuus nyppiä korvakarvoja. Nyt on vaikkuvauvalla taas hyvin tuuletetut korvakäytävät.

Kotona Myy on ollut selkeästi vähän hukassa ja kakkaamisen kanssa sattui vähän vahinkoja. Ensimmäinen tuli paperille, mutta maha oli niin kuralla, että pylly sotkeentui ja emännän siivotessa sanomalehteä pois, Myy ehti vetää pyllyllään piiiiiiitkän raidan lattiaan ja vähän löysää kakkaa pääsi keittiön matolle. Tässä vaiheessa Myy pääsi pyllypyykille ja sen jälkeen tuli onneksi enää yksi läjä. Sanomattakin selvää, että meidän pieni pirtti hieman löyhkäsi. En tietenkään ollut Myylle vihainen, vaan silittelin ja kehuin hienoksi tytöksi murjottavaa muumia.

Juoma ja ruoka eivät vielä maistu, mutta pieniä "tutkimusmatkoja" Myy jo tekee. Ilmeisesti laajentuneilla pupilleilla ei nää kovin hyvin, koska Myy säikkyy ja kulkee varovasti ihan kuin uudessakin paikassa. Toivottavasti illalla jo maistuu murrelle murkinakin.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Tyhmät kulmahampaat

Kulmahampaat eivät siis ole edelleenkään irronneet, minkä takia Myy joutuu keskiviikkona hammaslääkäriin :( En tykkää. Kovasti on kyllä yritetty, mutta ei ne edes heilu. Piru vie. Muita, toinen toistaan kummallisempia hampaita on kyllä löytynyt lattioilta siihen malliin, että kaikki muut vauvahampaat ovat tainneet pudota. Hassuimmat hampaat olivat varmasti nuo kolmipiikkiset reikähampaat, joista toisesta kuva alla.



Myyn reviiri on nyt laajentunut käsittämään myös parvekkeen, missä Myy käy rouskimassa multakokkareita ja syksyn lehtiä, vaikka emäntä on ainakin viisi kertaa lakaissut koko parvekkeen. Myy on selkeästi loistava lianetsijäkoira. Eilen jouduimme naamapyykille, koska neropatti oli kierittänyt tyhjää amppelia parvekkeella ja saanut sieltä irti multakokkareita, jotka olivat TIETYSTI kiinni parrassa kuin pikaliima.

"No mitä?"

Myy on oppinut viikon sisään muutakin uutta... Hyppäämään sohvalle! Ensin Myy meni (emännän) porukoiden sohvalle koiranpedin kautta, mutta kotona mentiin hepulin siivin suoraan lattialta. Nyt sama sujuu myös porukoilla eli vara-muumilaaksossa. Myös rappusten meno alaspäin alkaa sujua. Whii! Minä ite!

Lääh, lääh. Pääsinpäs!!

Tää meni ihan helposti. Nyt oon äijänä.


Kymmenen päivää ja Pikku Ämmä, kuten äiti (emännän äiti) sanoo, täyttää puoli vuotta. Nyyh. Ei ole enää vauva. Murrosikä ja "naiseus" häämöttävät jo näköpiirissä. Joitain naiseutumiseen viittaavia fyysisiä muutoksia on havaittavissa, mutta ehkä emme mene niihin sen tarkemmin, koska Myy on hyvin yksityinen henkilö. Isoa punaista ei ole vielä tosiaan näkynyt. On se vielä Sniin vauva <3

Alla olevassa kuvassa näkyy Myyn kesäharrastus: ruohon syöminen. Mahdollisesti hän kuvittelee olevansa jonkun sortin lammas ja ainakin kerran on tullut syötyä jotain sopimatonta kasvia tai multaa, koska maha meni hetkeksi ihan sekaisin.

Bää! Bää!

Muistakaa paistatella auringon lämmössä!

Terveisin

Snii & Myy