Terveysseikkailu

Pikku Myyllä oli minulle tullessaan todettu olevan todennäköisesti pissatulehdus ja antibioottikuuria syötiin ensimmäiset 5 päivää. Muutama päivä meni hyvin, mutta sitten Myy alkoi pissailemaan useammin ja ihan pieniä tippoja, joten totesin, ettäeläinlääkäriin on mentävä, ettei vaan synny mitään vaurioita munuaisiin, jos tulehdus pääsisi toimimattomuuteni takia leviämään.

Myy oli reipas eläinlääkärissä, eikä kantanut edes rakkosta neulalla näytteen ottaneelle lääkärille kaunaa, vaan juoksi iloisesti vastaan, kun lääkäri kertoi pikatestin olevan puhdas. Niin oli lopulta viljelynkin laita. Vaihdoimme kasvattajan neuvosta puolet Myyn ruuasta Royal Caninin Mini Junioriin. Puolet on edelleen Pro Nature Puppy -ruokaa. Ainakin nuo Royal Caninin nappulat ovat järkevämmän kokoisia, ilmeisesti paremman makuisia ja niiden liottaminen ei kestä niin kauan kuin Pro Naturen.

Sinänsä harmi, tuo ruokajuttu, koska joku sisäinen hippiminä tykkäsi, että koirani syö luonnollista ja holistista ruokaa... Ehkä aikuisempana kokeilemme esimerkiksi uutta mainostettua Pure Naturalia, mutta ainesosaluettelossa on ohra ja maissigluteeni, jotka minulle gluteiiniherkkänä sorahtavat korvaan... Vaikka ei Myy ole toistaiseksi vaikuttanut vilja-allergiselta. Toisaalta taas Pro Naturen ainesosalista on JÄÄTÄVÄN PITKÄ ja pitää sisällään jännittäviä ainesosia kuten merimakkara. Toisaalta, hyvähän se on, että niitäkin käytetään ravinnoksi, kun niitä kerran voi syödä.

No, sittenpä sunnuntai-maanantaiyönä ihmettelin, kun Myy alkoi normaalista poiketen vikistä aitauksessa. Haistoin heti, että kakalla on paperilla käyty, mutta Myy olikin saanut jostain ripulin ja vatsaa varmaan väänsi. Siitä siis tuo vikinä. Heräilin lopun yötä juottamaan Myytä ja tarkistamaan, että elossa ollaan. Juu, olen vähän hermoheikko. Myy oli kuitenkin aamulla pirteä itsensä (minä en) ja söi mielellään toipilasruokaansa, eli riisinkeitinvettä, kanalientä, riisiä ja lopulta vähän keitettyä kanaa. Eilen lisäsin hiukan nappuloita joukkoon ja tänään on nappuloiden kanssa syöty loppu riisi pois. Maha on ollut sen yön jälkeen kunnossa eikä Myy ole enää vikissytkään turhia. Minä tosin heräilin vielä seuraavanakin yönä katsomaan, että Myy hengittää.

Myy ja Roosan lelukoira, Nakki.

Myy on ollut pari kertaa yli tunnin yksin ja ihan hyvin on mennyt. Olen jättänyt puhelimen kotiin nauhoittamaan Myyn puuhia. Myy vikisee, ulisee ja "kirkuu" max. 10 minuuttia aitauksessaan, kun tajuaa, että näköpiirissä ei ole ketään, mutta menee sitten igluunsa nukkumaan. Iloinen otus odottaa aidan takana, kun tulen kotiin!

Myy on ollut myös hoidossa vanhemmillani, kun olen käynyt opiskeluiden takia Tampereella. Siellä Myy kovasti koittaa ärsyttää Roosaa, joka on joko mukana jutussa tai liian lempeä muristakseen Myylle. Myy olisi kovin mielellään ihan kaikkien kaveri. Ystäväni Eetu-chihu vain ei ollut Myyn suuteluyrityksistä mielissään ja näin, että pikku pölypalloni oli hämillään, kun Eetu murisi ja näytti hampaita. Parempi siihenkin on pentuna tottua sellaisen koiran taholta, joka ei kuitenkaan tosissaan satuta.

Myy kävi myös ekaa kertaa täällä ollessaan pesulla. Ei tykännyt :D Ihan hyvin meni kuitenkin verrattuna esimerkiksi Roosaan, joka ei tykkää pesemisestä yhtään ja haraa vastaan, kun häntä viedään suihkun lähelle.

Voi minua raukkaa.

Myyn mielestä häntä on muutenkin kidutettu kaiken maailman ihme jutuilla, kuten jollain ihme makkarankuorella, joka pitää änkeä päälle, kun mennään ulos. Myy ei oikein ymmärrä tätä syy-seuraussuhdetta kylmän puuttumisen ja "makkarankuoren" välillä. Makkarankuori on tosiaan minun kutomani villahaalari.

Ihmisten hullutuksia, pah.

Lääpäle

Myy on ollut huisin paljon reippaampi joka päivä! Yövinkuminen loppunut (!!), sohvalle vinkuminen on minimaalista, Sniitä ei ihan joka kerta ole seurattava, kun se nousee sohvalta... Olen todella tyytyväinen Myyhyn! Oikein pieni Einstein <3

Harjaaminen ei ollut Myyn mielestä yhtään kivaa, mutta tänään karstattiin ilman huutoa! Jokapäiväinen harjottelu tuottaa tulosta.

Myytä on käynyt katsomassa perheen ja poikaystävän lisäksi kaksi kaveria, vaikka yleensä neuvotaan "rauhoittamaan" koti viikoksi, jotta pentu tietää, ketä laumaan kuuluu. Minua kun on vain yksi, tulin siihen tulokseem, että sosiaalistan mahdollisimman hyvin heti, ettei Myy ala pelkäämään muita ihmisiä. Myy meneekin jokaisen ovesta tulijan luo häntä heiluen. Ensin haistetaan, tarkkaillaan hetki Sniin jaloista ja sitten Myy tuntuu päättävän, että toi on kiva, tykkään. Istu lattialle niin tuun syliin!

Mitä tölläät??

Mitä jos pitäisinkin näitä tälleen?

Silmien putsaaminen on ainoa "takapakki", koska reipastunut Myy haluaisi syödä pumpulin...

Ulkona käynti kaksi sujui paremmin. Myy uskalsi liikkua ja nuuskia. Myy tosin tykkää imeskellä hiekoitushiekkaa, mutta ei onneksi niele kiviä. Siitäkin jutusta katosi vähän hohto, koska aina, kun kivi on suussa, tyhmä-Snii tulee sormineen kaivamaan suuta. Kannattaa sylkäistä nopeaan pois, kun sormet lähestyy.

Laittaminen on ihan tyhmää :P

Hitto, ne sormet tulee taas.

Klassinen polkadot-lookki

Kiviä, kiviä, nam nam nam.

Ruokamäärää mietin, kun Myy tuntuu syövän aika vähän, mutta koska kakka tulee 4-5 kertaa päivässä ja punnitus keittiövaa'alla näytti noin 30 (melkein 1100 grammaa Myytä!) gramman lisäystä tiistain ja torstain välissä, en ole enää huolissani.

Pois mun kupilta, senkin Jätti! (ei vaan, leikkiähän se haluais)

Isosisko ja Pikku Myy

Eilen Myy tapasi uuden isosiskonsa, australianterrieri Roosan. Roosa on vanhempieni kohta 3-vuotias reipas karvakaveri. En jännittänyt tapaamista juurikaan, koska uskoin tuntevani Roosan luonteen sen verran hyvin, että Roosa ei ole aggressiivinen muita koiria kohtaan. Olin nyös ihan oikeassa. Annoin Roosan haistaa Myyn pyllyä ja moikkasin Roosaa iloisesti. Myytä jännitti ensin Roosan nopeat liikkeet, mutta uskaltautui pian lähelle nuuskimaan.

Roosa on itse pahamaineinen naaman nuolija, mutta Myyn pusuja se ei oikein ymmärrä, vaan juoksee karkuun :D Myy tykkäisi tutkia Roosan häntää. Se kun heiluu niin kamalan kivasti! Myy tekee takaa yllätyshyökkäyksiä ja syöksyy sohvan alle pakoon. Roosa taas syöksyy sohvalle pakoon :D

Myy kävi myös ulkona tänään! Olimme ulkona n. 2 minuuttia, minä aikana Myy lähinnä nuoli lunta. Sitten alkoi tärinä ja päätin, että tämä oli hyvä ensimmäinen harjoitus.

Äitini oli tänään vahtimassa Myy parisen tuntia, jotta minä voin käydä mm. apteekissa. Myy oli ollut kuulemma kiltisti. Ulkona käynti kyllä piristi kovasti kolmen huonosti nukutun yön jälkeen.

Myy vinkuu paljon, mutta olen ottanut periaatteeksi jättää ulinat ja narinat järjestelmällisesti huomiotta, jotta Myy ei totu saamaan tahtoaan siten läpi.

Leikkasimme tänään myös ensimmäiset kynnet ja putsasimme silmiä. Molemmat menivät hienosti. Harjaamisesta Myy ei kyllä vielä pidä ollenkaan, mutta oppia ikä kaikki. Korvakarvoja nypättiin noin kaksi ja kumpaakin Myy kiljaisi kunnon draamakuningattaren elkein.

Myy tuli taloon!

Tänään oli suuren suuri päivä ja hölmö sekä hyvin jännittynyt Snii oli nukkunut n. neljä tuntia, kun kello herätti, että on aika nousta, hypätä autoon ja lähteä jännittävälle toivottavasti ainakin 15 vuoden mittaiselle matkalle. Ilmeisesti kaahasin menomatkalla, kun iskä nurisi koko ajan vauhdista tai siitä, että ajan muka liian lähellä edellä ajavia. No, mulla oli kiire...

Juuri kun saavuimme kennelin pihaan, Myyn sisko oli lähdössä omaan uuteen kotiinsa. Sanoimme heipat siskolle ja menimme sisälle katsomaan Myytä, joka oli kasvanut hurjasti. Pieni pörröinen nalleni oli selkeästi sisaruspuoliinsa verrattuna rauhallisempi, mutta intoutui nappaamaan kerran villasukastani, kun sisaruspuolet pureskelivat äitini varpaita :D

Matkaan, hop!

Paperit allekirjoitettiin ja kasvattaja antoi Myylle elämänohjeita ennen lähtöä. Myy oli koko parin tunnin matkan kuin pieni enkeli. Ei pissannut, ei oksentanut, ei itkenyt, nukkui vain :) Kotona tuli paperille pissa ja pieni torttu. Myy alkaa hiljaa itkustamaan, jos menen paria metriä kauemmas, mutta kipittää sitten perään. Ruokaa maisteltiin hieman, kauheasti ei malttanut.

Jännä paikka. Tosi jännä.

Nyt Myy nukkuu sylissä Muumi-tyynyllä päiväunia, koska hän ei ole vielä innostunut Bloggerista tai Facebookista.